Maalämpö tarjoaa huomattavia säästöjä verrattuna öljy- tai sähkölämmitykseen. Lämmityskulut pienenevät jopa 70 %, ja investointi maksaa itsensä takaisin usein alle kymmenessä vuodessa.
Lisäksi maalämpöpumppu on lähes huoltovapaa ja sen käyttöikä on pitkä. Järjestelmä lämmittää kodin ja käyttöveden tasaisesti ympäri vuoden – myös kovimmilla pakkasilla.
Maalämpöjärjestelmän toimivuus perustuu oikeaan mitoitukseen ja huolelliseen asennukseen. Kartoitamme kiinteistön energiantarpeen, maaperän ominaisuudet sekä lämmönjakotavan ja valitsemme kohteeseen sopivan ratkaisun.
Asennus sisältää lämpökaivon porauksen, keruuputkiston, sisäyksikön ja käyttövesivaraajan. Työ tehdään avaimet käteen -periaatteella – voit asua kodissasi normaalisti asennuksen ajan.
Maalämpö on ympäristöystävällinen ja päästötön lämmitysmuoto, joka pienentää hiilijalanjälkeäsi merkittävästi. Samalla kiinteistösi arvo nousee ja energiankulutus pienenee.
Helsingissä ja muualla Uudellamaalla maalämpö toteutetaan yleensä lämpökaivolla, koska tontit ovat pieniä. Poraus vaatii toimenpideluvan kaupungilta, ja autamme tarvittaessa lupa-asioissa. Kun vanha öljykattila tai sähkölämmitys vaihdetaan maalämpöön, lämmityskulut putoavat pysyvästi ja kodin energialuokka paranee.
Kyllä. Helsingissä energiakaivon poraaminen vaatii rakentamisluvan, ja kaivon on oltava vähintään 7,5 metrin päässä naapurin rajasta, ellei naapurilta saada kirjallista suostumusta. Luokitelluille pohjavesialueille lupia ei myönnetä lainkaan, ja vuokratontilla tarvitaan lisäksi kaupungin ennakkopäätös. Lupaprosessi kannattaa käynnistää heti, kun maalämpöön siirtyminen alkaa tuntua varteenotettavalta vaihtoehdolta.
Maalämpöjärjestelmä porauksineen maksaa omakotitaloon tyypillisesti noin 18 000–25 000 euroa. Suurimmat tekijät ovat lämpökaivon syvyys, pumpun teho ja se, tarvitaanko lämmönjakoon muutoksia. Asennustyön osuudesta saa kotitalousvähennyksen, ja öljylämmityksestä luovuttaessa vähennys on vuoden 2027 loppuun asti korotettu 60 prosenttiin työn hinnasta. Annamme tarjouksen kartoituksen jälkeen.
Omakotitalon lämpökaivo on yleensä noin 150–250 metriä syvä. Syvyys mitoitetaan talon lämmitysenergian tarpeen, kallion laadun ja pohjaveden pinnan mukaan. Kaivo kannattaa mitoittaa mieluummin hieman yläkanttiin kuin liian lyhyeksi, sillä alimitoitettu kaivo jäähtyy vuosien mittaan ja heikentää pumpun hyötysuhdetta. Isommissa taloissa tai taloyhtiöissä porataan useampi kaivo.
Suoraan sähkölämmitykseen tai öljyyn verrattuna maalämpö pienentää ostoenergian tarvetta tyypillisesti 50–75 prosenttia, koska pumppu tuottaa yhdellä kilowattitunnilla sähköä noin kolme kilowattituntia lämpöä. Takaisinmaksuaika on tavallisesti 8–10 vuotta ja laitteiston käyttöikä huomattavasti pidempi. Säästön suuruus riippuu talon kulutuksesta ja sähkön hinnasta – arvioimme sen kohteesi tiedoilla.
Useimmiten kyllä. Lämpökaivo vie pinta-alaa vain kaivonkannen verran, ja ahtaalla tontilla kaivo voidaan porata vinoon, jolloin etäisyysvaatimukset täyttyvät helpommin. Helsingissä vinoporauksen alkupisteen on oltava vähintään 2,5 metrin päässä rajasta. Lisäksi huomioidaan kaivon etäisyys rakennuksiin, viemäreihin ja naapurien kaivoihin. Tarkistamme toteutettavuuden tonttisi tiedoilla ennen tarjousta.
.svg)
